• IBM
  • World Design Capital Helsinki 2012
10.08.2011 | Antti Lönnqvist

Uudet työnteon tavat ja tietotyön tuottavuus

Vaikka tieto- ja viestintäteknologia on kehittynyt valtavasti viime vuosina, suuri osa tietotyöntekijöistä tekee työtään pitkälti samoilla rutiineilla kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Aamuisin matkaamme (päiväkodin kautta) työpaikalle, ja istumme omaan toimistoomme tai omalle maisemakonttorin työpisteellemme. Asiakkaan tai yhteistyökumppanin luokse matkustamme keskustelemaan kasvotusten, vaikka tarjolla on monenlaisia videoneuvottelusovelluksia.

ICT:n ja tuoreimpana sosiaalisen median, on hehkutettu mullistavan tietotyön tekemisen tavat ja nostavan työn tuottavuuden uudelle tasolle. Vaikka potentiaalia näyttääkin olevan, muutosten käytäntöön vieminen on hidasta.

On kuitenkin monia edelläkävijätyöpaikkoja, joissa on otettu menestyksekkäästi käyttöön ICT:n mahdollistamia ns. ’new ways of working’ -käytäntöjä. Esimerkkejä näistä uusista työnteon tavoista ovat pysyvistä työpisteistä luopuminen, etätyön suosiminen ja joustavien tilaratkaisujen käyttö. Joustavilla tilaratkaisuilla tarkoitetaan sitä, että tarjolla on paljon erilaisia tiloja erilaisiin tarpeisiin, esimerkiksi erikokoisia neuvotteluhuoneita ja hiljaisia nurkkauksia keskittymistä vaativiin tehtäviin. Pelkkä tilojen uudistaminen ei kuitenkaan riitä, vaan lisäksi tärkeää on se, että kunkin yksilön ja työtehtävän kannalta suunnitellaan toimivat työskentelytavat ja tarjotaan heille näihin sopivat välineet. Joillekin pitää tarjota erityisesti liikkuvaa työtä tukevia välineitä; toisille pysyvä työpiste, johon voi esimerkiksi arkistoida papereita.

Uudenlaisilla työnteon tavoilla voidaan saavuttaa monenlaisia etuja. Ensinnäkin niillä on mahdollisuus parantaa organisaation tuottavuutta tilojen käytön tehostumisen ja laadukkaamman tekemisen kautta. Niiden avulla voidaan välttää myös turhaa liikkumista työpaikalle ja takaisin. Tällä on oma ilmeinen arvonsa ympäristön kannalta, mutta sen on tärkeää myös yksilön hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta: yksikin etätyöpäivä viikossa vapauttaa vuositasolla kymmeniä tunteja aikaa johonkin hyödyllisempään – joko työntekoon tai vapaa-aikaan. Uusissa työnteon tavoissa ei siis ole kyse vain työn ja organisaation toimivuuden kehittämisestä vaan myös yksilön oman arjen sujuvuuden parantamisesta.

Esimerkiksi Microsoftin raportti ”Matka tietotyön tulevaisuuteen” tarjoaa varsin positiivisen esimerkin siitä, millaisia mahdollisuuksia on tarjolla ja miten uudistustyötä voi viedä eteenpäin. Microsoftilla käyttöönotetut ratkaisut eivät varmasti sovi sellaisenaan kaikille työpaikoille. Itse kukin voi kuitenkin miettiä, millaisia luutuneita ja toimimattomia työtapoja omalla työpaikalla ja omassa työssä on. Tärkeää olisi myös miettiä, miten niitä voisi muuttaa.

Omalla työpaikalla ei välttämättä saa hetkessä aikaiseksi ”uusien työskentelytapojen vallankumousta”, mutta omassa työssä voi varmasti löytää helpostikin pieniä asioita, joilla työpäivästä saa toimivamman, tuloksellisemman ja mielekkäämmän. Itse aion jäädä huomenna kotiin lukemaan ja kirjoittamaan – ja ehkäpä kokkaan päivälliseksi jotakin sellaista, jota ei ehdi tai jaksa normaalisti työpäivän jälkeen tehdä.


Avainsanat: , , , , , , , , , ,


Kommentit


  1. 12.08.2011 | Kari Vahtolammi

    Ikävän usein unohdetaan yksi perusasia kun pohditaan tietotyön tuottavuutta. Eli tilojen suunnittelun liäksi pitäisi myös suunnitella työn etiikkaa.

    Eli työtilat erilaisine vaihtoehtoineen parantavat työviihtyvyyttä sekä työtehoa. Cockburn taisi muistaakseni sanoa, että tehokkain asiantuntijoiden työskentelytapa informaation jakamiseksi on työskentely valkotaulun edessä. Ja Kari Reijula taisi lohkaista että työteho laskee 10 % huonosti suunnitellussa akustisessa ympäristössä.

    Eli suuntaus on hyvä siinä mielessä, että suunnataan erilaisia vaihtoehtoja sen hetkisen työn suorittamiselle. Tiimityöt tiihuoneessa, aivojen lataus sopivassa paikassa ja hiljaisessa huoneessa tarkkuutta vaativa työ.

    Harvemmin kuitenkaan korostetaan sitä, että työntekijälle on myös luotava mahdollisuus toimia oman työskentelytekniikkansa mukaisesti. Eli toimitilojen suunnittelun lisäksi pitää myös uudistaa toimistoetiikka ja luoda ihmisille mahdollisuus toimia tehokkaasti.

    Eli työtavat, toimistoetiikka ja sopivat työtilat saattavat auttaa tuottavuuden kasvussa.

    Kuhan pohdin, Kari…

    P.S. Ja pieni piikki vielä korkeakoulumaailmaan. Ennen Gutenbergiä oli kaikki pakko opiskella ulkoa. Edison taisi löytää miljoonista muistiinpanoista minkä tahansa viidessä minuutissa. Miksi siis opettelemme luentosaleissa ulkoa asioita joita toistamme papukaijoina tentissä. Eli miksi siis opiskelemme kuin 600- vuotta sitten. Eli koska näemme korkeakoulumaailmassa suuntauksen, jossa opiskelijille annetaan tehokkaimmat tavat omaksua tieto inspiroivassa työympäristössä :)


  2. 16.08.2011 | Antti Lönnqvist

    Täytyy kyllä myöntää, että Karilla on pointtinsa korkeakoulumaailman kritisoinnissa. Korkeakoulut ovat perinteisesti aika jähmeitä organisaatioita. Esimerkiksi blogissani mainitsemat uudenlaiset tietotyön käytännöt eivät ainakaan ensimmäisenä ole yliopistoissa laajassa käytössä.

    Väittäisin kuitenkin, että opetusmenetelmät kehittyvät koko ajan ja että yliopistoissa ollaan kyllä hereillä uuden tekniikan tarjoamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Perinteinen ulkoaopettelukurssi on ankea myös opettajan kannalta. Pyrkimyksenä on saada opiskelijan ajattelu kehittymään niin, että soveltamisen perustana toimivat yleiset mallit jäävät mieleen – detaljit voi aina tarkastaa verkosta. Nykyisin monilla kursseilla keskeisessä roolissa ovat erilaiset case-harjoitukset kun taas tenttien merkitys on vähenemään päin. Niitä korvataan esimerkiksi luentopäiväkirjoilla, joissa opittua asiaa pyritään suhteuttamaan aiemmin opittuun. Tällaiset aktiviteetit ohjaavat opiskelijaa aktiiviseen ajatustyöhön – ei mekaaniseen ulkoaopetteluun. Tosin näissäkin on omat haasteensa…


  3. 07.10.2011 | Kake Stadista

    Antti, Lost & Found sulkee ovensa huomenna.


Kirjoita kommentti




Kommenttisi:

 

  • Tietoa kirjoittajasta:

    Antti Lönnqvist

    Antti Lönnqvist toimii tietojohtamisen professorina Tampereen teknillisessä yliopistossa. Hän on tutkijana kiinnostunut liiketoiminnan aineettomista tekijöistä ja niiden johtamiseen liittyvistä kysymyksistä. Nämä asiat hän kokee keskeisiksi suomalaisen tieto- ja palveluyhteiskunnan menestymisen kannalta. Antilla on pitkä kokemus organisaatioiden tuottavuus- ja mittaamisproblematiikasta – sekä tutkimuksen että käytännön kehittämisen näkökulmista. Viime vuosina hänen työnsä on painottunut palvelutuotannon johtamisen ja mittaamisen erityiskysymyksiin. Antin vapaa-aika täyttyy lapsiperheen arjesta ja juhlasta.

  • Kirjoittajan viimeisimmät postaukset:

    03.05.2012 | Antti Lönnqvist
    0

    05.04.2012 | Antti Lönnqvist
    0

    05.03.2012 | Antti Lönnqvist
    0

    15.12.2011 | Antti Lönnqvist
    1

    15.11.2011 | Antti Lönnqvist
    1

 

Bloggaajat

Minna Liminka

HR Manager, Descom Oy

Katju Holkeri

Finanssineuvos

Kati Ala-Ilomäki

Toimittaja ja personal trainer

Pär Österlund

Yrittäjä, Esendra Oy

Pia Posio

External Relations, IBM

Teemu Arina

Toimitusjohtaja, Meetin.gs Oy

Tanja Iikkanen

Palvelupäällikkö, Yle.fi

Eeva Jokinen

Yhteiskuntapolitiikan professori, Itä-Suomen yliopisto

Pekka Pohjakallio

Toimitusjohtaja, 925 Oy

Saku Tuominen

Luova johtaja, Idealist Group

Jarkko Pietikäinen

Toimitusjohtaja, Netwell Oy

Jukka-Pekka Sorvisto

Toimitusjohtaja, Sofor Oy

Antti Lönnqvist

Professori, Tampereen teknillinen yliopisto

Kaisa Vähähyyppä

Opetusneuvos, Opetushallitus

Santtu Toivonen

Kehityspäällikkö, Sanoma Pro

Ville Peltola

Innovaatiojohtaja, IBM