• IBM
  • World Design Capital Helsinki 2012
02.07.2012 | Jukka-Pekka Sorvisto

Työhyvinvoinnin ratkaisut Suomen uusi vientituote?

Suomen ylpeyden eli Nokian haasteet älypuhelinmarkkinoilla ovat herättäneet keskustelun uusien toimialojen mahdollisuuksista nousta merkittäväksi vientiveturiksi. Tässä keskustelussa on ollut esillä myös työhyvinvoinnin ratkaisut. Mistä työhyvinvoinnissa on kysymys ja miten se voisi olla merkittävä vientituotteemme?

Me olemme Soforissa toimineet työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin ratkaisujen kehittäjänä useamman vuoden ajan. Viimeisten vuosien aikana työhyvinvointiin on yrityksissä alettu kiinnittää huomioita – usein jo pelkästään kustannussyistä. Tietotekniikalla ei kuitenkaan voida yksistään ratkaista työhyvinvoinnin kaikkia ongelmia, mutta hyvillä tietoteknisillä ratkaisuilla voidaan tukea kaikkia niitä henkilöitä, joiden tehtävänä on työhyvinvoinnista huolehtiminen. Tässä keskeisimmässä roolissa toimii jokainen henkilöesimies. Muut henkilöt ja toiminnot ovat sitten tukemassa tätä työtä.

Keskeisin onnistumisen tekijä on varhaisen vaiheen tuen tarjoaminen ja puuttuminen niihin seikkoihin, jotka ovat työhyvinvoinnin esteenä. Tietojärjestelmän rooli on huolehtia pienten signaalien koonnista ja tukea ongelmien puheeksiottamista esimiehen ja työntekijän välillä, tukea toimintaprosesseja ja välittää tietoa yksittäisen työntekijän työhyvinvoinnista huolehtivien henkilöiden ja organisaatioiden välillä.

Miksi sitten yrityksessä pidetään tärkeämpänä viruksentorjuntaohjelmistojen kuin työhyvinvoinnin järjestelmän hankintaa?  Virustorjuntaa perustellaan mahdollisesti aiheutuvilla kustannuksilla. Työhyvinvoinnissa summat ovat kuitenkin yleensä vielä paljon isompia. Kustannukset sairauspoissaoloista tai ennenaikaisesta eläköitymisestä ovat yritykselle yksittäisen työntekijänkin kohdalla useita kymmeniä tai satoja tuhansia euroja. Kokonaisuudessaan Suomessa kustannukset ennenaikaisesta eläkkeelle siirtymisestä ovat vuositasolla noin 20 miljardia euroa (Ahonen, Työterveyslaitos) eli paljon enemmän rahaa vuosittain kuin Suomen eurokriisin lainat Kreikalle ja muille maille. Tuohon vertailuun virustorjunnan kanssa selitys voi olla se, että virustorjunta ei tarvitse asennuksen jälkeen päivittäistä aktiivista tekemistä. Työhyvinvoinnissa tämä malli ei ainakaan vielä toimi niin automaattisesti.

Työhyvinvoinnin ratkaisujen nouseminen vientituotteeksi tarkoittaa samaa kuin älypuhelimen tuominen jokaiselle käyttäjälle. Työhyvinvoinnin on oltava osa sinun jokapäiväistä arkeasi, eikä joku erillinen hankala prosessi. Tässä meillä on haaste, jonka ratkaisemiseen tarvitaan monipuolista osaamista. Tehtävä ei kuitenkaan ole mahdoton.

Työhyvinvoinnista huolehtiminen on älykästä työtä parhaimmillaan. Hyvää kesää ja palataan lomien jälkeen levänneenä ja hyvinvoivana takaisin työhön.


Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,


Kommentit


  1. 03.07.2012 | Kari Vahtolammi

    Niinkin yksinkertainen asia kuin työtilojen suunnittelu on yllättävän usein hakusessa. Nyt kun on alettu puhumaan enemmän läsnätyöstä ja myös siitä että työpiste on suunniteltu työvaihetta varten, niin kuitenkin monet niistä opeist aon kateissa monissa yrityksissä. Esim. avokonttoria useinkin puolustetaan kustannussäästöillä unohtaen se, että ne tilakuluje säästö kostautuu esim. tuottavuuden laskussa.

    Äläykästä työtä on luoda työympäristö, josta lähtee iloisena kotiin tietäen saneensa jotain aikaiseksi.

    Kari…


    • 03.07.2012 | JP Sorvisto

      Työhyvinvointi ei ole yksinkertainen asia. Usein pieni säästö jossain kohtaa voi johtaa isoon kuluun muualla.
      Pahoinvoinnista työssä aiheutuvat kustannukset ovat kuitenkin kestämättömät. Asialle ei saa alistua, vaan on pyrittävä löytämään uusia keinoja tilanteen korjaamiseksi. Ensimmäinen askel on löytää ongelmat ja puuttua niihin. Syyt esim. poissaoloille voivat olla hyvin moninaisia. Mielenterveyden rooli on jo nyt suurin.

      JP


Kirjoita kommentti




Kommenttisi:

*

  • Tietoa kirjoittajasta:

    Jukka-Pekka Sorvisto

    Jukka-Pekka (JP) Sorvisto on ollut viimeiset 20 vuotta mukana kehittämässä kollaboraatiosovelluksia suomalaisille yrityksille. Sofor Oy:n toimitusjohtajana JP on ollut avainpaikalla seuraamassa alan kehitystä.

    Hänelle on tärkeintä löytää oikeat soveltamiskohteet uusille tekniikoille, jotta ne palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaiden liiketoimintaa ? tekniikka ilman kunnon soveltamiskohdetta jää hyödyntämättä. Omalla ajallaan hän hakee haasteita pyöräilystä ja suunnistuksesta.

    Sofor Oy on pitkäaikainen IBM-kumppani. Yritys on keskittynyt tarjoamaan asiakkaalle tietotekniikan kokonaispalvelua erityisesti kollaboraatioalueelle.  Soforin liiketoiminnan peruspilarina on kokonaisvaltainen palvelumalli, joka tarjoaa ratkaisut ja tuen tietojärjestelmän elinkaaren jokaiseen vaiheeseen.

    Sofor on saanut tunnustusta muun muassa Hyvän Työnantajan palkinnon muodossa. Työministeriön myöntämän palkinnon perusteena oli ansiokas toiminta työnteon, työympäristön sekä henkilöstön kehittämisen hyväksi.

  • Kirjoittajan viimeisimmät postaukset:

    01.10.2012 | Jukka-Pekka Sorvisto
    2

    02.07.2012 | Jukka-Pekka Sorvisto
    2

    24.05.2012 | Jukka-Pekka Sorvisto
    2

    02.04.2012 | Jukka-Pekka Sorvisto
    1

    27.02.2012 | Jukka-Pekka Sorvisto
    0

 

Bloggaajat

Minna Liminka

HR Manager, Descom Oy

Katju Holkeri

Finanssineuvos

Kati Ala-Ilomäki

Toimittaja ja personal trainer

Pär Österlund

Yrittäjä, Esendra Oy

Pia Posio

External Relations, IBM

Teemu Arina

Toimitusjohtaja, Meetin.gs Oy

Tanja Iikkanen

Palvelupäällikkö, Yle.fi

Eeva Jokinen

Yhteiskuntapolitiikan professori, Itä-Suomen yliopisto

Pekka Pohjakallio

Toimitusjohtaja, 925 Oy

Saku Tuominen

Luova johtaja, Idealist Group

Jarkko Pietikäinen

Toimitusjohtaja, Netwell Oy

Jukka-Pekka Sorvisto

Toimitusjohtaja, Sofor Oy

Antti Lönnqvist

Professori, Tampereen teknillinen yliopisto

Kaisa Vähähyyppä

Opetusneuvos, Opetushallitus

Santtu Toivonen

Kehityspäällikkö, Sanoma Pro

Ville Peltola

Innovaatiojohtaja, IBM