Minäkö tavis?

Meistä on olemassa varsin paljon tilastoitua tietoa. Tiedämme kuinka paljon keskimäärin katsomme televisiota, syömme lihaa, juomme kahvia, nukumme tai käytämme WC-paperia (en ole nähnyt viimeksi mainittua tilastoa, mutta olen vakuuttunut, että sellainen on olemassa jossakin!)
Tiedämme myös, että tutkimuksen mukaan keskosena syntyneillä on todettu keskimääräistä enemmän tarkkavaisuushäiriöitä, samoin toisen tutkimuksen mukaan vauvoilla, jotka ovat viihtyneet äidin kohdussa yli aikansa. Mitenkähän mahtaa olla tilanne vauvoilla, jotka ovat ymmärtäneet syntyä täsmällisesti laskettuna aikana? Tuleeko heistä sitten erityisen tarkkaavaisia? Mahtuukohan kukaan keskimääräiseen tavis-ryhmään?

Lue lisää

Avoimempi, mukavampi maailma

Avoimuuden vaade on livahtanut organisaatioihin ja johtamiskulttuuriin. Entinen ajattelu, jossa pimitetty tieto toi valtaa, saa siirtyä tiedonjakamisen vaateen tieltä.

Uudenlaiseen avoimuuteen liittyy myös asiantuntijoiden mukaan ottaminen päätöksentekoon. Erityisesti amerikkalainen uudelleenajattelija Gary Hamell on puhunut siitä, että hierarkinen johtaminen ei enää johda menestykseen, vaan työntekijöillä pitää olla valtaa vaikuttaa siihen, mihin suuntaan yritys on menossa.

Kirjailija Edward Morgan Forster on kirjoittanut: ”One person with passion is better than forty people merely interested.” Haluamme luovia, sitoutuneita työntekijöitä, joiden intohimona on kehittää yrityksemme tuotteita ja palveluita. Teollistumisen ajan alussa tärkeimmät työarvot olivat kuuliaisuus ja tottelevaisuus; työtehtävä, -ajat ja -paikka olivat sovittuja ja niistä piti pitää kiinni. Mikäli muutoksia tehtiin, ne suunniteltiin älykkäässä johdossa ja kerrottiin muutoksen yhteydessä työntekijöille turhia perustelematta. Lue lisää

Innostumista havaittavissa!

Vuoden lopussa useimmilla meistä on tapana käydä läpi mennyttä työvuotta. Omalleni leimaa antavaa oli vilkas matkustustahti maalla ja ilmassa. Uudet asiakasryhmät pohjoisesta Lapista aivan eteläiseen Suomeen pitivät huolen siitä, että mobiilin työn mahdollisuuksia tuli testattua urakalla.

Aiemmin koin työmatkat melko raskaina. Työt olivat ikään kuin tekemättä, vaikka olin tehnyt työtä koko päivän. Hotellissa odotti usein matkustuspäivän aikana täyttynyt sähköpostilaatikko, ja iltatyöt alkoivat postien purkamisella ennen kuin pääsin käsiksi seuraavan päivän koulutussisältöjen viimeistelyyn. Hyvinvointi kärsi, sillä päivän pääateria oli iltapala, mikä kuitenkin muistutti myöhäistä pikaruokailua, eikä se täyttänyt suositeltuja ravintovaatimuksia. Lue lisää

Vapaus on katsojan silmissä

Tietotyön tai ainakin tietotekniikan avulla tehdyn työn todetaan mullistaneen koko työelämän.  Yhä useampi kantaa työtä taskussaan ja toimii 9.12. blogissa kirjoittaneen Tanja Iikkasen toimistonomadien tavoin. Juuri mikään ei ole enää entisellään. Uudet tuulet ja uudet toimintatavat ovat pistäneet työskentelyn uusiksi.

Nykyaikaiset ja tulevaisuuden työntekijät vaativat mahdollisuutta tehdä töitä missä ja milloin haluavat. Tuollaiset mahdollisuudet eivät kuitenkaan koske kuin lopulta kohtuullisen pientä joukkoa työntekijöistä. Ei peruskoulun opettaja voi opettaa missä haluaa ja koska haluaa. Opetusta kun pitää antaa oppilaiden läsnä ollessa. Lue lisää

Aina töissä, vapaata ei koskaan

Työmarkkinoilla kuohuu vanhat aatteet ja ilmeet. Keskitettyä ratkaisua pukkaa ja liittoäijät hyppivät silmille uutisruuduista. Ajat näyttävät vanhoilta, mutta yksi asia on työmarkkinoilla vuosien saatossa muuttunut peruuttamattomasti: työajat ovat muuttuneet koko ajan henkilökohtaisemmiksi.

Työ ei ole enää vuosiin pysynyt työpaikalla. Työ kulkee meidän jokaisen taskussa työpöydän äärestä asiakkaan tiloihin ja aina sieltä kohti kotia. Kehitys on mennyt menojaan, mutta juridiikka ja työaikamääritelmät ovat jääneet jälkeen. Edelleen työajoista halutaan sopia keskitetysti kaukana yksittäisestä työntekijästä. Liian harva työntekijä pääsee nauttimaan henkilökohtaisesta ja joustavasta työajasta. Lue lisää