Älykäs työ on itsekästä

Jokainen meistä voi tehdä työnsä enemmän tai vähemmän älykkäällä tavalla. Se, mitä ”älykkyys” kussakin tilanteessa tarkoittaa, on hyvin yksilöllistä ja tilannekohtaista. Tarkoittaako se työnteon tehokkuutta, vaivattomuutta, helppoutta, luovuutta, nopeutta vai kenties laadukkuutta?  Joka tapauksessa älykkäästi toimiminen on viime kädessä jokaisen omissa käsissä. Työntekijöinä olemme tehokkaimmillamme kun sekä henkinen että fyysinen vireystilamme on hyvä. Vähättelemättä työnantajan roolia ei tietotyöläisiä voi pakottaa esimerkiksi huolehtimaan fyysisestä kunnosta tai nukkumaan riittävästi. Lue lisää

Työhyvinvointi: Ergonomiaa tietoisen läsnäolon avulla

Työfysioterapeuttina käyn työpisteillä tarkistamassa ergonomia-asioita. Usein tarve ergonomian tarkistamiseen lähtee fysioterapian vastaanotolta, jossa epäillään fyysisen oireilun taustalla olevan vääränlainen työasento. Usein tämä epäily osoittautuukin oikeaksi ja hankala työasento on ainakin osasyynä oireilulle. Keskustellessani asiakkaiden kanssa työasennosta ja sen yhteydestä tuki- ja liikuntaelimistön oireisiin, saan usein palautetta huonosti soveltuvista työtuoleista ja epäsopivista työpöydistä. Yleensä yhdessä kuitenkin toteamme, että välineet ja kalusteet ovat asiallisia ja sopivia kunhan ne vain säädetään työntekijälle sopiviksi. Asiakkaat eivät aiemmin syystä tai toisesta ole kiinnittäneet huomiota välineiden säätämiseen, vaan ovat tyytyneet niihin säätöihin mitkä joku toinen on aikoinaan laittanut. Tämä haaste luonnollisesti korostuu mobiilissa työympäristössä, jossa työpisteet vaihtuvat päivittäin ja jopa useasti päivän aikana, ja jolloin välineitä pitää jatkuvasti säätää. Lue lisää

Kokouksentappoase

OK, let’s cut the crap. Ollaan hetki ihan rehellisiä, OK? Voimme puhua kuinka kauan tahansa älykkäistä työympäristöistä ja siitä, miten teknologia pelastaa meidät, mutta me tiedämme kaikki missä se oikea ongelma piilee. Me tiedämme kaikki, mikä tappaa organisaatioissa älykkyyden ja luovuuden ja tahdon elää. Me tiedämme kaikki mitä me vihaamme, ja mikä on se ärsyttävin ilmiö työympäristössä. Puhun tietenkin kokouksista. Ja teknologia ei ole vielä tehnyt oikeastaan mitään tämän ongelman ratkaisemiseksi. Perhana. Lue lisää

Työhyvinvointi: Työn imusta voimaa

Pitkällä ja rankalla juoksulenkillä minulle tulee joskus mielettömän mahtava ja voimaannuttava tunne. Juoksu rullaa kuin itsestään ja kropan sekä mielen valtaa niin hyvä olotila, että ajan ja paikan taju katoavat. Tuo vahva tunne on koukuttanut minut juoksemiseen ja sen vuoksi lenkkarit on pakko vetää jalkaan myös syksyisen pimeässä ja sateisessa säässä. Tätä kuvailemaani voimakasta tunnetta kutsutaan runner’s high -ilmiöksi.

Runner’s high-ilmiö on vastaava kuin monista eri yhteyksistä tunnettu flow-kokemus. Flow voidaan määritellä optimaaliseksi kokemukseksi, jolloin ihminen kokee olevansa niin uppoutunut kyseiseen tilanteeseen, että kaikki muu menettää merkityksensä. Flow-tilan yhteyteen liitetään usein mahdollisuus täydellisyydestä. Flow vaatii, että tekemiseen pystyy keskittymään. Se, että tekeminen tähtää tavoitteeseen ja että siitä saa myös välittömän palautteen, edistää flowta. Flow-tilan saavuttamiseksi yksilön kykyjen ja tilanteen vaatimusten tulee olla tasapainossa. Lue lisää

Tietotyö: Saisinko hiljaisuutta, kiitos!

Modernissa tietotyössä on kahdenlaista hiljaisuutta – fyysistä ja digitaalista. Fyysisellä hiljaisuudella tarkoitan normaalia äänimaailmaa esimerkiksi avokonttorissa. Digitaalisen hiljaisuuden määrittelen työrauhaksi ja “hiljaisuudeksi” digitaalisessa ja sähköisessä työympäristössä, joka pitää sisällään tietokoneet ja mobiililaitteet. Hiljaisuus on monelle ehto tehokkaalle työnteolle. Itse esimerkiksi en pysty kirjoittamaan jos kuuntelen samaan aikaan musiikkia, jossa lauletaan sanoja. Taustamusiikkini onkin usein ambient- tai konemusiikkia, jolla pystyn myös peittämään avokonttorin muun hälinän. Musiikki toimii kohdallani muutenkin hyvin työnteon tukena, sillä pääsen sen avulla helpoiten ns. flow-tilaan, jolloin olen tehokas ja myös luova. Lue lisää