Innostumista havaittavissa!

Vuoden lopussa useimmilla meistä on tapana käydä läpi mennyttä työvuotta. Omalleni leimaa antavaa oli vilkas matkustustahti maalla ja ilmassa. Uudet asiakasryhmät pohjoisesta Lapista aivan eteläiseen Suomeen pitivät huolen siitä, että mobiilin työn mahdollisuuksia tuli testattua urakalla.

Aiemmin koin työmatkat melko raskaina. Työt olivat ikään kuin tekemättä, vaikka olin tehnyt työtä koko päivän. Hotellissa odotti usein matkustuspäivän aikana täyttynyt sähköpostilaatikko, ja iltatyöt alkoivat postien purkamisella ennen kuin pääsin käsiksi seuraavan päivän koulutussisältöjen viimeistelyyn. Hyvinvointi kärsi, sillä päivän pääateria oli iltapala, mikä kuitenkin muistutti myöhäistä pikaruokailua, eikä se täyttänyt suositeltuja ravintovaatimuksia.

Tämän vuoden suurin yksittäinen mobiilin työni muutosagentti on ollut tablet-tietokone. Lentokentät, oma autoni, huoltoasemat ja kahvilat ovat nykyään toimivia työ- ja oppimisympäristöjä. Lyhyetkin tauot ovat mahdollistaneet sähköpostien läpikäymisen, ja viestinnän sosiaalisen median kautta eri asiakasryhmille. Hotellissakaan ei enää odota pelkkä tekemätön työ.

Aiemmin käytössäni ollut älypuhelin on periaatteessa ajanut ihan saman asian, mutta jostain syystä yhtä aktiivisesti en siihen ole muuttuvassa ja ohikulkevassa maisemassa tarttunut. Se lienee liikaa puhelin sittenkin? Huomaan innostuvani työstäni uuden teknologian ja oppimisen edessä entistä helpommin. Ajankohtaisten kansallisten ja kansainvälisten ilmiöiden seuraaminen, uuden oppiminen on kaiken aikaa läsnä. Lasten nukkuessa, TV-sarjojen katsomisen sijaan tabletin kautta aika menee entistä enemmän omien tietojen ja taitojen kartuttamiseen.

Koulutusalaa leimaa usein ajattelu, että työn ja vapaa-ajan raja on erotettava.  Kouluttajana törmään tähän yhä edelleen opetushenkilöstön kanssa toimiessani. Joukossa on tietenkin myös niitä, jotka osaavat ajatella toisin. Kaikki meistä osaavat pitää omasta jaksamisestaan ja työtunneistaan huolta. Mielenkiintoa ja innostusta omaa työtä kohtaan ei saa rajoittaa kellon mukaan.

Opetustyö on muutoksessa siinä missä muukin työ. Kiivasta keskustelua käydään alan foorumeilla ja mielipiteitä on kaikkiin mahdollisiin suuntiin. Itse haluaisin keskittyä sisältöjen ja yhteisön toimintakulttuurin muutoksen sijaan oppimishalukkuuden ja innostumisen synnyttämiseen kaikissa oppijoissa – aikuisissa, nuorissa ja lapsissa. Merkitykselliset oppimiskokemukset ja oman oppimisen hallinta syntyvät kun halukasta ja innokasta ohjataan ja tuetaan. Uudet mobiiliteknologiat toimivat tässä erinomaisina katalyytteinä.

Kannettavat tietokoneet tai edes älytaulut eivät ole saaneet aikaan sellaista innostuksen huumaa, kuin mitä tabletlaitteet ovat nyt käynnistämässä opetusalalla. Varsinaisena malliesimerkkinä olen saanut läheltä seurata Savonlinnan Lyseon lukion alkutaivalta tabletlaitteiden hyödyntämisessä opiskelijoiden kanssa. Oppimistuloksia en osaa arvioida, mutta se on helppo havaita, että opettaja pursuaa oman työn kehittämisen innostumista ja opiskelijat tekevät toisella tapaa kuin aikaisemmin, mutta järkevästi ja tarkoituksenmukaisesti uusilla välineillä.

Lähes kaikki opiskelijat ovat antaneet ensimmäiselle tabletkurssille (Maantiede) positiivista palautettua, joka samalla kuulostaa myös realistiselta. Mukana on toki myös negatiivinen näkökulma, josta voi kuitenkin tunnistaa sen, että opiskelijan työ ja ahkeruus tai työttömyys ja laiskuus ovat aikaisempaa läpinäkyvämpää.

Aikaisemmin kuunneltavista ja vihkoon jäljennettävistä luennoista on tullut nyt osallistavia kollektiivisia oppimistilanteita, jotka ovat jatkuneet iltatyönä koulun seinien ulkopuolella esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Opiskelijoiden innokkuuden rinnalla, uusi teknologia on innostanut myös muita koulun opettajia tarttumaan rohkeasti tablettiin sekä uudenlaisiin toimintamalleihin ja ohjaustapoihin.

Omasta työstä innostuminen ja uuden oppiminen ovat omat teesini tulevalle työvuodelleni!