Avoimempi, mukavampi maailma

Avoimuuden vaade on livahtanut organisaatioihin ja johtamiskulttuuriin. Entinen ajattelu, jossa pimitetty tieto toi valtaa, saa siirtyä tiedonjakamisen vaateen tieltä.

Uudenlaiseen avoimuuteen liittyy myös asiantuntijoiden mukaan ottaminen päätöksentekoon. Erityisesti amerikkalainen uudelleenajattelija Gary Hamell on puhunut siitä, että hierarkinen johtaminen ei enää johda menestykseen, vaan työntekijöillä pitää olla valtaa vaikuttaa siihen, mihin suuntaan yritys on menossa.

Kirjailija Edward Morgan Forster on kirjoittanut: ”One person with passion is better than forty people merely interested.” Haluamme luovia, sitoutuneita työntekijöitä, joiden intohimona on kehittää yrityksemme tuotteita ja palveluita. Teollistumisen ajan alussa tärkeimmät työarvot olivat kuuliaisuus ja tottelevaisuus; työtehtävä, -ajat ja -paikka olivat sovittuja ja niistä piti pitää kiinni. Mikäli muutoksia tehtiin, ne suunniteltiin älykkäässä johdossa ja kerrottiin muutoksen yhteydessä työntekijöille turhia perustelematta.

Nykymaailman avoimuus tarkoittaa, että johto lyö muutoksen jo suunnitteluvaiheessa tavoitteina pöytään ja pyytää tekijöiltä, eli niiltä, joita muutos koskee, ajatuksia tavoitteiden saavuttamiseksi. Näin muutos on alusta asti tiedossa ja siihen on helpompi sitoutua, kun sitä on tehty yhdessä. Avoimuus nykypäivän työelämässä ei ole vain strategiaan kirjattu lause, vaan sen pitää olla läsnä jokapäiväisessä työssä kaikin mahdollisin tavoin.

Netin kehittymisen myötä vallalle tullut jakamisen ideologia (Jaa kaverille –napit, WikiLeaks, Open Data jne.) kipinöi myös muille elämän alueille. Open data, eli avoin lähdekoodi, edustaa avointa maailmaa, jossa ei ennalta päätetä, miten tietty asia menee, vaan mahdollistetaan ideoiden syntyminen, tietämättä tarkkaan lopputulemaa (=open end).

Tiedon jakamiseen on tänä päivänä välineitä enemmän kuin koskaan. On täysin meistä itsestämme kiinni, miten paljon niitä käytämme.