Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – vai onko?

Organisaatioiden keskeisiä tehtäviä ovat toiminnan suunnittelu, päätöksenteko ja tekeminen. Tuntuisi järkevältä, että pääpaino olisi tekemisessä – arvonluonnissa. Käytännössä monia organisaatioita vaivaa takertuminen suunnittelu- ja päätöksentekovaiheisiin. Työpäivät kuluvat erilaisissa työryhmissä, jotka ideoivat ja valmistelevat asioita.

Kun organisaatiossa havaitaan kehittämistä vaativa asia, mikä on ratkaisu? Ei, pääsääntöisesti ongelmaa ei noin vain lähdetä korjaamaan. Sen sijaan perustetaan työryhmä, joka laitetaan pohtimaan erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kun ryhmä on aikansa pohtinut asiaa, voidaan kirjoittaa raportti, joka toteaa, että asiaa on käsitelty. Mitään ei kuitenkaan käytännössä ole muutettu. Lue lisää

Pitäisikö tietotyön tutkimus lopettaa?

Tämä blogi-sivusto ja monet muutkin lähteet pursuavat tietoa tietotyön kehittämisestä ja ”oikeanlaisista” työskentelytavoista. Onko vielä jotain, mitä emme oikeasti tiedä? Useimpien tuottavuus- tai työhyvinvointiongelmien taustalla ei ole tiedonpuute vaan se, ettei tietoa osata käytännössä soveltaa.

Olen tutkijana alkanut kokea (lievää) syyllisyyttä siitä, että akateeminen yhteisö tuottaa maailmaan valtavan määrän tutkimustietoa, jota kukaan ei jaksa lukea – ei edes toiset tutkijat. Syyllistyn siis työkseni yhteen niistä perussynneistä (tietotulvan edistämiseen), joista tällä sivustolla pyritään eroon. Tieteellinen julkaiseminen on helpottunut tieto- ja viestintäteknologian johdosta merkittävästi. Artikkeleita on helppo tuottaa, muokata ja jakaa. Myös julkaisukanavia on tullut jatkuvasti lisää. Lue lisää

Sensei Wu hoitaa homman

Kävin perheen kanssa alkuvuodesta etelän reissulla. Pienten lasten kanssa matkustaminen on antoisaa puuhaa. Kuitenkin reissussa uhkaa ajoittain puhti loppua ja hermo kiristyä.

Sensei Wu ystävineen osoittautui arvokkaaksi avuksi tylsien odotteluhetkien täyttäjänä ja toisaalta tilanteen rauhoittajana silloin, kun meno uhkasi karata käsistä. Wu on siis ninjahenkinen Lego-hahmo, joka seikkailee parinkymmenen minuutin piirretyissä jaksoissa taistellen Lord Garmadonia ja muita pahiksia vastaan. Lue lisää

Älykkyys systeemitasolla

Jos hieman kärjistän, voisin väittää, että on melko turha näperrellä yksittäisten tietotyöläisten fiksumpien työtapojen parissa, jos samaa älykkyyttä ei opita siirtämään palvelujärjestelmien toimintaan.

Pääosa tämän blogin kirjoituksista käsittelee älykästä työtä yksilön tai oman työyhteisön näkökulmasta. Hyvä niin, koska tälläkin saralla on vielä paljon tehtävää. Yksilötasolla asiat ovat kuitenkin vielä helppoja verrattuna laajempiin järjestelmiin, kuten vaikkapa julkiseen hyvinvointipalvelujärjestelmään, EU:n rahaliittoon tai yritysten muodostamiin palveluekosysteemeihin (esim.  Applen iPhone ja sitä tukevat palvelut). Lue lisää

Mitä teet työksesi?

Aina silloin tällöin joku kysyy, että mitä oikein teet työksesi. Siis ei, että mikä on ammattisi, vaan mitä oikeasti teet? Vastaaminen on oikeastaan aika hankalaa. Tietotyöläisen tekeminen on niin abstraktia, että välillä itse tekijältäkin katoaa kokonaiskuva siitä, mistä työssä oikein on kyse.

Tein hiljattain pienen harjoituksen aiheeseen liittyen. Eräs tutkijakollegani tekee tutkimusta yliopiston henkilökunnan työskentelytapoihin liittyen. Osana tutkimusta on aineisto, joka muodostuu tutkijoiden päiväkirjojen kautta. Tarkoituksena on kirjata päivittäin keskeiset asiat työpäivän aikana tehdyistä asioista ja muistakin tapahtumista.

Oma kahden viikon päiväkirjajaksoni päättyi vähän aikaa sitten. Se oli harjoituksena varsin opettavainen kokemus. Lue lisää

Johdettaisiinko tiedolla?

Kerätäänkö organisaatiossanne tietoa, jota ei hyödynnetä missään? Onko tietojen tallentamiseen kuluva aika vaivan arvoista? Löytyykö informaatio tarvittaessa järjestelmistä nopeasti? Tukevatko tietojärjestelmät liiketoimintaprosesseja vai muokataanko prosessit tietojärjestelmien ominaisuuksien perusteella? Kirjataanko tärkeimmät asiat varmuuden vuoksi ruutupaperille, jotta ne ovat varmasti löydettävissä silloin kun niitä tarvitaan?

Kysymykset ja niiden vastaukset heijastelevat organisaation tiedolla johtamisen käytäntöjä. Tiedolla johtaminen on eräs ajankohtaisista johtamisen trendeistä. Taustalla on ajatus informaatio- ja tietoyhteiskunnasta toimintaympäristönä, jossa organisaation eri tasoilla on runsaasti toiminnan kannalta olennaista informaatiota tarjolla. Tämän informaation hyödyntäminen tai hyödyntämättä jättäminen vaikuttaa merkittävästi työn onnistumiseen. Lue lisää

Uudet työnteon tavat ja tietotyön tuottavuus

Vaikka tieto- ja viestintäteknologia on kehittynyt valtavasti viime vuosina, suuri osa tietotyöntekijöistä tekee työtään pitkälti samoilla rutiineilla kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Aamuisin matkaamme (päiväkodin kautta) työpaikalle, ja istumme omaan toimistoomme tai omalle maisemakonttorin työpisteellemme. Asiakkaan tai yhteistyökumppanin luokse matkustamme keskustelemaan kasvotusten, vaikka tarjolla on monenlaisia videoneuvottelusovelluksia.

ICT:n ja tuoreimpana sosiaalisen median, on hehkutettu mullistavan tietotyön tekemisen tavat ja nostavan työn tuottavuuden uudelle tasolle. Vaikka potentiaalia näyttääkin olevan, muutosten käytäntöön vieminen on hidasta. Lue lisää

Tuoreita tuulia tietojohtamisen tutkimuksesta

Näin lomakauden alkajaisiksi ilmestyvässä kirjoituksessa olisi varmaan aiheellista tarjota vinkkejä ”oikeanlaiseen” lomanviettoon, palautumiseen tai lomastressin välttämiseen. En kuitenkaan koe olevani näiden kysymysten asiantuntija – ihan tavallinen harrastaja vain – joten jätän vinkit väliin. Sen sijaan palaan vielä alkukesän työasioihin.

Isännöin viikko ennen juhannusta kansainvälistä akateemista konferenssia, jossa pohdittiin hieman yli sadan tutkijan voimin, miten organisaatiot pystyisivät entistä paremmin luomaan tieto- ja osaamisresursseistaan arvoa. Erityisesti tässä IFKAD-konferenssissa pohdittiin, mitä haasteita asiaan liittyy palveluvaltaistuvassa toimintaympäristössä. Voidaan esimerkiksi olettaa, että Nokian hankaluudet johtuvat ainakin osaltaan siitä, että pelkkä teknologinen osaaminen ei enää riitä palveluiden merkitystä korostavilla markkinoilla. Lue lisää

Suomen menestystekijöitä etsimässä

Viime viikot on saatu jännittää hallituksen muodostamisen kiemuroita ja odottaa uutta hallitusohjelmaa, jolla Suomea lähdetään viemään eteenpäin. Kaikki puolueet tavoittelevat maallemme menestyksellisempää tulevaisuutta, mutta keinot sen saavuttamiseksi vaihtelevat suuresti. Kyse on pitkälti arvoista, joihin päätöksenteossa nojataan. Mutta voisiko asiaa tarkastella jotenkin objektiivisemmin?

Mitä kansakunnan menestyminen oikeastaan tarkoittaa? Usein puhutaan talouskasvusta, jota tarkastellaan BKT:n muutoksen kautta. Mutta pitäisikö asiaa katsoa laajemmin? Viime aikoina kritiikki BKT:ta kohtaan on kasvanut ja on nostettu esiin tarve mitata myös kansakunnan hyvinvointia (elämänlaatua) ja ympäristön kuormitusta ja monimuotoisuutta. Lue lisää

Tunteet osana älykästä työtä

Jatkan Alf Rehnin tuoreimman kirjoituksen linjoilla – pohdiskelen työelämän tunnepuolen asioita. Myönnän heti alkuun, että insinööritaustalla olen tämän teeman suhteen hieman heikoilla. Halusin kuitenkin tarttua tähän aiheeseen, koska olen usein viime aikoina havahtunut sekä omassa että tutkimissani organisaatiossa siihen, että tunnemaailman tekijät jyräävät rationaaliseen järkeilyyn perustuvat suunnitelmat ja toimintatavat.

Monet liikkeenjohdon teesit perustuvat oletukseen rationaalisesta toiminnasta ja toimijoista. Rationaalisuus on kuitenkin usein kaukana työpaikan arjesta. Siksi johtamisen teoriat ja mallit eivät aina toimi käytännössä. Lue lisää

Mittarit: älykkään työn este vai toimiva työkalu?

Monet työelämän älyttömyydet johtuvat siitä, että meidän työtämme ohjataan huonojen mittareiden avulla. Usein työntekijällä on itsellään selkeä käsitys siitä, mikä olisi järkevä tapa tehdä jokin asia tai miten eri tavoitteita kannattaisi priorisoida. Käytännössä voi kuitenkin olla niin, että sinänsä järkevältä vaikuttavia asioita ei kuitenkaan kannata tehdä, koska käytössä olevien mittareiden näkökulmasta ne eivät olekaan tärkeitä. Miksi tavoitella laatua, jos palkitaan määrästä? Lue lisää