Keväisin kokoonnumme päiväksi yksikkömme itsearviointiin. Usean vuoden ajan olemme näin käyneet läpi toimintamme vahvuuksia ja heikkouksia sekä tarkastelleet toiminnalla saavutettuja tuloksia. Joka vuosi käytämme samaa itsearviointikehikkoa. Mikään ei meitä tähän pakota, sillä valtionhallinnossa kukin organisaatio saa itse valita käyttämänsä kehittämistyökalun ja käytössä on monenlaisia erilaisia, muuttuviakin menetelmiä.
Me olemme jämähtäneet saman välineen käyttöön ihan tarkoituksella. Yksi syy on mallin tuttuus. Meillä ei mene aikaa uuden mallin läpikäyntiin, vaan malli on jokaiselle tuttu. Joka vuosi pääsemme hiukan syvemmälle keskustelussamme ja arvioinnissamme. Löydämme toiminnastamme uusia kehitettäviä kohtia ja samalla vahvuuksiamme joista pitää huolta. Pääsemme enemmän ja enemmän asian ytimeen ja kehittämään oikeita asioita oikealla tavalla. Kun vielä kaikki ovat tässä mukana, vaikutus on innostava. Lue lisää
Avainsanat: heikkous, itsearviointi, käyttöikä, kehitettävä, organisaatio, osaaminen, tulos, vahvuus
Meistä on olemassa varsin paljon tilastoitua tietoa. Tiedämme kuinka paljon keskimäärin katsomme televisiota, syömme lihaa, juomme kahvia, nukumme tai käytämme WC-paperia (en ole nähnyt viimeksi mainittua tilastoa, mutta olen vakuuttunut, että sellainen on olemassa jossakin!)
Tiedämme myös, että tutkimuksen mukaan keskosena syntyneillä on todettu keskimääräistä enemmän tarkkavaisuushäiriöitä, samoin toisen tutkimuksen mukaan vauvoilla, jotka ovat viihtyneet äidin kohdussa yli aikansa. Mitenkähän mahtaa olla tilanne vauvoilla, jotka ovat ymmärtäneet syntyä täsmällisesti laskettuna aikana? Tuleeko heistä sitten erityisen tarkkaavaisia? Mahtuukohan kukaan keskimääräiseen tavis-ryhmään?
Lue lisää
Avainsanat: idea, innovaatio, lisenssi, numeerinen, persoonallisuus, tieto, tilasto, tulos, tutkimus, työaika
Olen lukenut kirjaa nimeltä Just a Job. Kirjan teemana on työ ja etiikka ja tulen varmasti palaamaan siihen useaan otteeseen tässä blogissa.
Nyt mieltäni kiehtoo kirjasta poimimani ajatus: Työ ei ole koskaan vain työtä, sillä ihmisestä tulee työnsä kaltainen.
Toisin sanoen, se mitä me teemme työksemme vaikuttaa siihen, millaisia ihmisiä meistä kasvaa.
Minä ajauduin media-alalle, koska uskoin sen olevan jotakin mitä tahdoin. Aloittaessani minulla ei todellisuudessa tietenkään ollut hajuakaan siitä, mihin olin ryhtymässä, enkä oikeastaan edes miettinyt, että millaisesta alasta oli kyse. Vasta sitten kun sain jalan jämäkästi oven väliin, aloin katsoa ympärilleni, että millaiseen maailmaan sitä tuli tiensä taisteltua. Lue lisää
Avainsanat: ahaa-elämys, etiikka, henkinen kasvu, lähihoitaja, media-ala, palaveri, työ, työn kaltainen
Elämän itsestäänselvyydet ovat mainioita asioita. Otetaan esimerkki.
Toukokuun 2. päivänä kello on 7.30. Kaivopuistossa juuri päättynyt 30 000 hengen iloinen työn juhla ei näy enää muuten kuin muistoissa siintävänä aurinkoisena päivänä. Roskat on jokainen vienyt mennessään, tai ne katosivat kuin itsestään. Totta kai.
Roskan uskomaton elämä –hankkeessa tehtyyn roskaajatyyppikyselyyn vastaajat saivat arvioida itseään, täysin rehellisesti. Vastausten perusteella 75% vastaajista ei roskaa koskaan. Heistä 15% kuitenkin sanoi, ettei aina laita roskia roskikseen. Vain 1% vastaajista tunnusti sotkevansa. Hyvä tulos, mutta valitettavasti totuus on toinen, jos asiaa tarkastellaan esimerkiksi puistojen ja katujen kunnossapitoon käytettävän rahan eli faktojen valossa. Haluammeko olla parempia ihmisiä kuin oikeasti olemme, vai tekeekö tilaisuus roskaajan? Lue lisää
Avainsanat: avokonttori, monikanavainen, sosiaalinen media, toimisto, työelämä, vastuunkiertäjä
Organisaatioiden keskeisiä tehtäviä ovat toiminnan suunnittelu, päätöksenteko ja tekeminen. Tuntuisi järkevältä, että pääpaino olisi tekemisessä – arvonluonnissa. Käytännössä monia organisaatioita vaivaa takertuminen suunnittelu- ja päätöksentekovaiheisiin. Työpäivät kuluvat erilaisissa työryhmissä, jotka ideoivat ja valmistelevat asioita.
Kun organisaatiossa havaitaan kehittämistä vaativa asia, mikä on ratkaisu? Ei, pääsääntöisesti ongelmaa ei noin vain lähdetä korjaamaan. Sen sijaan perustetaan työryhmä, joka laitetaan pohtimaan erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kun ryhmä on aikansa pohtinut asiaa, voidaan kirjoittaa raportti, joka toteaa, että asiaa on käsitelty. Mitään ei kuitenkaan käytännössä ole muutettu. Lue lisää
Avainsanat: lisäarvo, organisaatiot, päätöksenteko, raportti, ratkaisu, suunnittelu, työpaja
0
